perjantai 9. joulukuuta 2016

Materiaalien muutokset

Edelliseen blogin juttuun tuli Anonyymiltä aika nappiin osuvaa kommenttia. On materiaalit huonontuneet. Siis ihan nuo vanhatkin. Tekokuituja on ympätty mukaan melkein heti kun nailon ja muut vastaatvat keksittiin. Minulla on yhdet Orvaisten diakonaalista valmistetu pussihousut. Oikein siististi, huolella tehty ja hyvänäköiset. Vyötärönauhassa on teksti "Finnish Design Oravaisten villaa tekokuituvahv." ... Ei siinä ole mainintaa mitsä tekokuitua on..oisko vaikka teryleeniä. Tuosta tekokuidusta johtunee varmaan se. että prässit pysyvät oikein hyvinä. Siis pysyvät ryhdissä. Niinhän ne suorat housut (ns. kulmahousut) aikaoinan, kun olivat teryleeniä, niin prässit pysyi ja pysyi, vaikka housun persaukset alkoivat kiiltää käytössä, mutta prässit ei olleet moksiskaan.

Sitten minulla on sarkapuku - hankittu joskus 80-luvun loppupuolella. Se on tumman vihreätä sarkaa. Vaan aika löysää eli ei kovin tuulenpitävää. Silloin sanottiin, että se olisi italialaista... teidä häntä. Puku on kotimaista tekoa. Valmistajan merkki oli Lagopus. Kyllä ne ihan hyvät oli käytössäja tulipa niitä käytettyäkin aika paljon. Sitten jossain elämän vaiheessa paino nousi sen verran, että ne jäivät unohduksiin. Nyt on taas kuithunut niin, että puku sopii päälle. Ne on kuitenkin jo sen ajna tuotetta, että sisäsaumasta löytyy lappu, jossa kerrotaan materiaali. Ja ei liene yllätys, että on muutakin kuin villaa.Otin kuvan tuosta .....
Siis villa, nylonia ja muita kuituja !!

Puvussa on nahkavahvikkeet. Takissa olkapäillä ja housuissa polvissa sekä persauksessa
Pari pientä mainiota yksityissohtaa löytyy. Nuo housujen edessä olevat nahkavahvikkeet jatkuvat polven yli, niin, että ne voi jättää saapaiden varsien päälle - ei mene lumet saappaisiin. Ja takissa on edessä avonaiset taskut, jotka on vuorattu teddyllä - kiva lämmitellä käsiä. Mutta melkosen leprua "sarkkaa ne on. 

Jostain kuulin kerran, että tänä päivänä tiivistä hyvää villakangasta (siis oikeata villaa tai diakonaalia) ei enään valmisteta juuri missään. Ja se kallista, liian kallista, jotta kuluttajat ostaisivat siitä tehtyjä vaatteita. Taisi olla Taivalkosken kaupassa aikanaan, mistä tuon kuulin, kun ihmettelin, että nissa uustuotannon pussihousuissa on villaa 65 % ja polyesteriä 35 %. Niin se vaan on, että laatu laskee. Villaan kun laitetaan tekokuituja, niin tuppaa käymään niin, että kangas nyplääntyy. On mulla ollut jokunenkin "villapaita", jotka ovat hetken käytön jälkeen olleet aivan täynnä semmosia kuitupallosia, joita on sitten kiva nyhdätä joutoaikoina pois. --- siis akryyliä seassa varmaan puolet. 

Onneksi nykysin valmistajien on laittetava merkintä vaatteeseen käytetyistä kuiduista - tosin vain niistä joiden määrä on 5 % tai yli. 

 Suosittelenkin, että kannattaa katsella kirpputoreilla vanhoja vaatteita, jotka on tehty kunnon materiaaleista. Ja jos sitten joko itse tai tuttava lähipiiristä osaa ommella niin niistä voi duunata mieleisen mallisia vaatteita.
  

2 kommenttia:

  1. Totta se on mitä kirjoitat laatu ei ole samaa kun aikoinaan. Minulla on oravaisten verkatehtaan pussihousutja leimalapussa 100% kampavillaa , ja sen kyllä tuntee päällänsä.tosi hyvät on. Yksi vahtoehto ,on myynnissä kirppareilla ruotsin armeijan paksusta hyvälaatuisia sarkahousuja,valmistusvuosi saattaa olla vaikka 1940 . Olen nähnyt kun joku oli ompeluttanut niistä pussihousut.pussihousut vaatii mielummin paksun kankaan. Oli hyvännäköiset isoilla pusseilla . Lakeitten alaosa pussihousu muotoon ja reisitaskut pois. Jos tarvis reiden sisäsaumaa voi Kiila suikaleella leventää . Mutta onhan ne kunnon hyvälaatuiset sarkahousut sellaisenaankin.mutta hyvää jatkoa kaikille lukijoille ! �� moi.

    VastaaPoista
  2. Tuntuisi siltä, että vanhan ajan vaatteet ovat pääsääntöisesti paksummasta ja tiiviimmästä kankaasta valmistettuja kautta linjan - ne kieltämättä tuntuvat enemmän tosissaan ja rehellisemmin tehdyiltä. Tottakai tämä tekee niistä kestävämpiä, jos verrattaisiin ohuemmasta mutta samanlaisesta kankaasta tehtyyn. Keinokuidut kuten nailon ja polyester tuovat oikein ympättynä kankaaseen kyllä vähän lisää kestävyyttä, se niille annettakoon. Jos vaate on suunniteltu oikein, on keinokuidusta kestävyysetua eikä se vielä vie pois villan hyviä ominaisuuksia, eikä pestäkään tarvitse yhtään usein.

    Mutta nykyään päällitakkejakin tehdään kauheasti semmoisesta höttövillapolyestersekoituksesta. Jos tämän kankaan tiiviys ja paksuus olisivat paremmat, olisi se varmasti ihan kestävää. Tuossa Ragtimen puvussahan materiaalit ovat nykymittapuulla vielä sinänsä aika hyvät! Eihän semmoinen huokoinen "sarka" toki oikein säätä ja kuritusta sitten kestä. Mulla on yksi vuonna 2015 tehty käytännöllinen sarkatakki, materiaali taisi olla siinäkin 80/20% villa/polyester, mutta se on kuitenkin tiivistä hyvää kangasta, sinänsä ihan oikeaa sarkaa. Valmistettu Virossa saman puljun toimesta joka on esim. Suomen armeijallekin vaatteita tehnyt. Hintaa uutena päälle satku mutta alle kaksi. En koe sitä kalliiksi.

    Mutta ei ole ruotsalaisten vanhojen sarkapöksyjen voittanutta! Huhhuh mitä laatua pikkurahalla. Reisitaskut tekevät niistä jopa nykyihmiselle käytännölliset ja niissä pystyy puuhaamaan ja rymyämään. Henkselinnapit valmiiksi ja kaikki. Erinomaiset housut kertakaikkiaan. Näitä housuja valmistettiin 70-luvulle asti, ja niissä myöhemmissä kangas on vielä tuhdimpaa kuin 40-luvun tuotannossa. Ostakaa immeiset näitä jos tulee vastaan, vaikka pari-kolmekin kymppiä joutuisi pulittamaan. Näitä ei tule lisää kun ne maailmasta loppuvat ja silloin hinnat vasta nousevatkin, etenkin jos on kyse yli koon C48 pöksyistä.

    Tulipas muuten vietettyä männäviikonloppu oikein mahtavassa raikkaassa aurinkoisessa pakkassäässä Tampereen kupeessa luonnossa. Päällä ihan kalsareita myöten pelkkää villaa, ulommaisina vanha tuhti sarkatakki (johon vaihdoin itse bakeliittinapit jonkun asentamien rumien muovisten tilalle) ja vähän vähemmän tuhdit brittivalmisteiset korkeavyötäröiset, ilmavat sarkahousut. Ei tullut hiki liikkuessa ja jos olisi parempaa tuulenpitävyyttä halunnut, olisi pitänyt vain kaivaa repusta esille puuvillainen ohut päällitakki. Neonvärisiä muovivaatteita en jäänyt kaipaamaan ja kehaisipa joku kahvilanpitäjäkin että onpa ihanat kamppeet!

    VastaaPoista