Uusia materiaaleja voisi kuvata yhdellä termillä - synteettisiä muovikuituja. Lähes kaikki kuuluvat tuohon ryhmään - polyesteri, polyamidit, polypropyleenit jne... (Nylon, Lycra, Elastan, ynnä monet muut tuotenimet). Viskoosi on sellupohjainen synteettinenkuitu - yksi harvoista jota ei lasketa muoveihin.
Kuten kaikki ovat varmasti havainneet, niin kotosalla pölyä kerääntyy aika äkkiä. Ja eniten sellaisiin tiloihin, joissa käsitellään vaatteita. Pukeudutaan ja riisuudutaan. Tuo pöly on suurelta osin vaatekuituja - epäilen minä. Vaatteiden kuidut katkeilevat käytössä. Ja pestessä myös nuo kuidut katkeileivat ja katkenneet kuidut irtoavat joutuen pesuveteen. Jossain vaiheessa pesukoneissa oli nukkasihti, jonka tarkoituksena oli keräillä tuota nukkaa. Nyt ne on poistuneet käytöstä - ymmärtääkseni.
Kemia-Kemi lehdessä oli artikkeli mikromuovista. Siinä kerrottiin kuinka tuota mikromuovia on jo havaittu sadevedessä - Pariisin lähellä tehdyissä mittauksissa todettiin yli 300 muovihiukkasta neliömetriä kohden eli Suur-Pariisiin sataa vuosittain kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja.
Tähän asti muovikuituja on tutkittu vain vesistöissä ja sielläkin pääasiassa valtamerissä. Nyt on alettu selvittää muovikuitujen määrää ja vaikutusta myös jätevesissä. Brittiläisen King's Collegen tutkimuksen mukaan muovia (siis synteettistä lankaa) sisältävä vaatekappale päästää joka pesukerralla yli tuhat muovihiukkasta viemäriin. . Nyt tutkijat yrittävät kehittää menetelmiä näiden päästöjen pudottamista vähintään 70 %:lla. On siinä hommaa. Ja kun ei vain kävisi niin, että "sutta pakoon ja karhu vastaan" .
Nuo muovihiukkaset on todettu haitallisiksi vesistöissä ja esim ahvenien kohdalla niiden on todettu haittaavan ahventen kasvua ja kykyä haistaa petokalat. Kasvun hidastuminen johtui ruokahalun heikkenemisestä. Tutkimuksessa käytettiin 24-27 nanometrin muovihiukkasia. Siis todella pieneksi jauhautunutta kuitua. Nyt Suomessa on meneillään tutkimus mikromuovien esiintymisestä makean veden ekosysteemissä. Joten parin vuoden kuluttua kuulemme varmasti uutisia "vaatekuiduista järvissämme ja joissamme". Sillä ei nuo mirkokuidut puhdistamolle jää ...
Miten tämä liittyy blogiini ? No, tottahan toki liittyy ja todella kiinteästi. Perinteiset kuidut vaatteissamme ovat näet biohajoavia. Kyllä nekin katkeilevat käytössä - pölyävät ja pesuvedessä on nukkaa vaikka kuinka. Mutta ne eivät aiheuta ympäristölle ongelmaa - ekosysteemissä on monen monta pientä ötökkää, jotka pystyyvät käyttämään nuo kuidut ravinnokseen - niin vedessä kuin maalla.
Siis jos pukeudutaan villaan, silkkiin, puuvillaan ja pellavaan tai nahkaan, niin eipä tarvitse vaateiden pölyttämisen ja pesemisen takia suurta tuskaa kantaa. Ympäristöteko - tämä perinnepukeutuminen !!
Tässä vaan ihan pieni pinta raapaisu asiaan. En laita edes tieteellisiä viitauksia tähän - ei tuossa Kemia-Kemi lehdessäkään ollut. Ja artikkeli sinänsä keskittyi hyvin paljon tuohon ison skaalan ongelmaan eli muoviroskien hajoamiseen hankautumisen yms kautta mirko- ja nanohiukkasiksi. Minä nappasin siitä tuon pölyn ja pesun tuottaman mikro- ja nanohiukkasosuuden.
