perjantai 28. huhtikuuta 2017

Olipa Tauon Paikka....

Niinpä, oli tuossa jonkinmoinen tauko tässä blogin ylläpidossa. Aina ei vaan tekstiä synny. Joksus tuntuu, että on aiheet vähissä. Ja toisaalta aiheita olisi kyllä vaikka kuinka, mutta ei vaan huvita. Nyt oli tauon syynä tuo viimeinen. Vaan sitten kun kävin katselemassa noita tilastoja, nin tuli jotenkin "huono omatunto". Blogia oli käyty katsomassa aika tiuhaan vaikka uusia juttuja ei tullut. Tuossa on tilasto viimeiseltä viikolta.

Sivun katselut maittain

Kaavio maista, joissa blogia luetaan eniten
KohdeSivun katselut
Suomi
145
Puola
15
Ranska
7
Norja
2
Iso-Britannia
1
Meksiko
1
Filippiinit
1
Slovakia
1
Ukraina
1
Yhdysvallat
1
Useasti olen kyllä ihmetellyt, kuinka joku jostain kaukaa pallon toiselta puolelta ajautuu katsomaan tätä blogia. Ja ei tarvitse edes kauas mennä - milliasella hakusanalla Puolasta tai Norjasta ajaudutaan tähän meikäläisen blogiin.

 I am wondering, how anyone from abroad is ending up to my blog ?? Which are the key words bringing them to visit on these pages ?? Above is the statistics from the last week - so many polish or french visitors !! Please let me know how and why you visit these pages !!

No, joku aihehan se syytä tälläkin kertaa ilmoille pukata. Ja olin tuossa jo pidempään haudutellut juttua muodista. Tänään YLEn nettisivuilla olikin sitten Suomi 100 sarjaan kirjoitettu jotain menneiden vuosien muodista ja pula-ajasta jne. Siitä tuli tämä inspiraatio tai siis päätös totetuttaa jonkilainen pohdinta muodin vaikutuksesta pussihousuihin.

Miesten vaatteissa muutokset ovat yleensä aika pieniä - mutta kylä niitä kokoajan on meneillään. Ja on ollut aina. Miesten puku on perustyyliltään aika samanlainen kuin 100 vuotta sitten. Ja niin ovat pussihousutkin. Vaan ei pussihousutkaan ole mitenkään aivan samanlaisina pysyneet. Muutoksia housujen leikkauksissa on ollut pitkin matkaa. Minulla ei ole kovinkaan kattavaa aineistoa noista muutoksista. Sen voi todeta, että pussien kaari on vaihdellut, samoin kuin niiden leveys. Ja sitten lahkeiden sisäreunalla vaihtelua on myös. Joissain housuissa sisäsyrjällä on myös jonkilaiset pussit, kun taas joissain se on aivan suora.

Ja kyllä esim. Turo käytti jo 40-luvun lopulla pussihuosujen myynnissä mainintaa siitä, kuinka pussien kaari on uudelleen muotoiltu tyylikkäämmäksi.  Tuo alla oleva pussihousujen hinta-koko lappu on vuodelta 1948.
Toisaalta on hieman huvittavaakin, että pussihousjen "etikettejä" eli hintalappuja uusittiin, mutta kuvassa oleva malli oli sama vaikka seuraava etiketti onkin jo 1950-luvun alkupuolelta. Ja silloin oli kyse uudistuneesta kankaasta - ja kyllä leikkauskin oli hieman erilainen. Sitä ei tuolla kertaa mainittu, kuten alla kusta näette.

Olisin aika taipuvainen uskomaan, että sisäreunan pussien häviäminen on tapahtunut pitkälti teollisen valmistuksen myötä. Kaavojen leikkaaminen ei liene ollut mikään ongelma, mutta ompelu sitten olikin jo hieman mutkikkaampaa, kun etukappale ja takakappale oli sovitettava yhteen. Se mahtoi olla liian vaativaa ja aikaa vievää. Paljon puhuttu M 36 - malli on esimerkki tuosta. Eivät nuo VPUn viimeiset tuotannot olleet kyllä samanlaisia kuin vanhemmat (esim. 50-luvun ) aremijan pussihousut. Ja kun katsoo noita uustuotannon pussihousuja, niin niissähän ei sisäsyrjällä ole minkäänlaisia pusseja.

Blogin seuraajissa saattaa olla asiaa tuntevia ja tietäviä, joten odotan mielenkiinnolla tietoa ja kommenttia aiheen tiimoilta.

Laitan tähän muutaman kuvan - housujen iästä minulla ei ole tarkkoja tietoja, mutta niistä kyllä näkee jossain määrin noita pikku muutoksia.

Tässä on kolmet, joissa tuo pussien kaaren leikkaus on aivan erilainen kussakin. Oikeanpuoleiset ovat tuota uustuotantoa - niihin on jälkeenpäin lisätty nuo ratsupaikat.

Ja tässä yritin saada kuvaa tuosta lahkeiden sisäsyrjästä - miten siinä on eroja leikkauksessa.

Ja loppuun muutama kuva lisää - ensimäisessä vyötärö on varsin korkea. Se tekee housista erittäin istuvat, mikäli mitat housjen ja käyttäjän osalta kohtaavat hyvin. Seuraavat ovat ilmeisesti jonkin kyläräätälin tekemät. Ja kolmannet ovat jo teollista tuotantoa 50-luvulta. Ja viimeisessä kuvassa sitten uustuotantoa 2000-luvulta.





lauantai 4. helmikuuta 2017

Kierrätystä ... osa 2...ja korjausta

Tuossa edellisessä esittelin kierrätykseen sitä autoilijan takkia. Ja olihan siitä joku kiinnostuntkin, mutta ei tuntunut mitat sopivan. Samainen anonyymi kertoi myös Varustelakassa myynnissä olevista belgialaisista pussihousuista. .. Kävin katsomassa Varustelakn sivustoilta ja kellot alkoivat soida päässäni. Mullahan on kaapissa tuollaiset. Ja kerran olen niitä tässä blogissakin esitellyt... vähän niinkuin kierrätysmielessä. Ne nimittäin mahtuvat mulle, mutta ovat aika naftit niikuin sanotaan. Ja aivan kuten Varustelkan sivuillakin kerrottiin, että ovat pohkeista harvinaisen solakat. Niin ovat, voin todeta omakohtaisesti.

   https://www.varusteleka.fi/fi/product/belgialaiset-pussihousut-sarkaa-ylijaama/21642

Joo, nuo minulla olevat, jotka sain tuttavalta, joka oli ostanut ne kirppikseltä, ovat kokoa 3 ja vyötärö on noin 85 ja pohkeen ympärys mulla on 35 - mahtuu just ja just. ja nuo ovat ihan pakasta vedetyt. Siis jos kiinnostaa, niin pankaa viestiä tulemaan. .... ja voit myös vilkaista blogin kirjoitusta heinäkuulta 2015 (Ratsastushousut..pussihousut), jossa kerroin jo näistä housuista.

Ja autoilijan takki on edelleen tuolla komerossa odottelemassa, jos sille uusi käyttäjä löytyisi.

Mahdollisesti kiinnostuneille teidoksi, että laitan blogin (ja postin) telakalle muutamaksi viikoksi. Mahdollisiin kyselyihin tms vastailen sitten tuolla helmikuun loppupuolella...

Ja tässä on päälläni sekä nuo belgialaiset sarkahousut että tuo autoilijan takki. 172 senttisellä ukon rutjakkeella. Naaman jätin pois, kun noissa itselaukaisijalla otetuissa kuvissa helposti tuo ilme on jotenkin pööllämistynyt...sitä kun odottaa, että koska se ottaa sen kuvan....
Ja tästä näkyy vielä hyvin, että housuissa on koreka vyötärö. Ja ne on muuten tukevaa sarkaa. Persauksissa on vahvikkeet, samoin kuin reisien sisäpinnassa. Ovat siis ratsastukseen tehty, oletan. Ja kuten sieltä aiemmasta blogikirjoituksesta näkyy, niin valmistusvuosi on 1951. Ja käyttämättömät ovat... ylemmässä kuvassa värit ovat aika hyvin kohdallaan, tässä alemmassa sävyt hieman pielessä.

Ja sitten vielä kaksi asiaa vanhojen housujen korjaajille : Löysin netistä kaupan, josta saa sellaista vähän leveämpää kuminauhaa, jos on tarve uusia jalkalenkkejä. Siellä on sekä 2,5 että 3 senttiä leveää .. valkoisen ja mustana (valkoinen lie pois suljettu). Tilasin netistä ja ei maksanut paljoa. tuli nopeasti postissa kirjekuoressa. Tässä vielä osoite:
http://www.ompelijanparatiisi.fi/reikakuminauha.html

Ja sitten olen etsinyt housuihin vyötärölle hakasia (siis niitä, joita käytettän joskus nappien asemasta) ja löytyipä sellaiset taas netistä...ja siellä samaisessa kaupassa oli myös nappeja (kokoelma) noita vanahan mallisia.... se kauppa löytyy www.ompelijanmaailma.fi

EI muuta kuin korjaamaan, jos tarvetta on. Nuo jalkalenkit aika usein ovat niin vanhat ja venyneet, että uusimista kaipaavat.

perjantai 20. tammikuuta 2017

Kierrätystä

Kierrätystähän tämä on - siis tämä vanhojen perinnevaatteiden käyttö. Jonkin verran on kyllä uustuotantoakin, vaan etenkin pussihousujen kohdalla taitaa vallitsevan olla tuo osto ja myynti netin palstoilla ja ehkä vielä jossain mitassa myös kirppareilla. Seurailtuani tuota huutonetin ja torin tarjontaa jo useamman vuoden ajan, vaikuttaa kyllä ostajien määrän hiipuminen olevan tätä päivää. Eikä ilmeiseti kyse ole edes siitä, että tarjolla olisi vain ns "liian pieniä kokoja". Olisiko oikeaan osuva johtopäätös, että me innokkaimmat olemme jo housumme ostaneet ja uusia hurahtaneita ei juurikaan enää tule. Muistan kuinka joskus takavuosina huutonetissä pussihousujen hinnat saattoivat kohota yli sadan euron. Nyt ei näemmä kauppa käy edes viidenkympin tasolla.

Oma lukunsa on sitten nuo armeijan vanhat kamppeet. Niitä harrastukseseen keräävät eivät lie varsinaisesti käyttöön niitä osta, vaan kokoelmiinsa. Sillä sektorilla vanhat sodanaikaiset kamppeet - huonokuntoisetkin menevät kaupaksi aika korkeilla hinnoilla. Toisaalta uudemmat - tuolta 60-70 luvulta ovat hinnoiltaan tulleet alas ja eivät kovin rivakasti kaupaksi nekään mene.

Joskushan on taas niinkin, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Kun potentiaalinen ostaja- (käyttäjä-) kunta on pieni, niin on kyse myös sattumasta. Samaan aikaan samassa paikassa tai sitten ei. Tämä blogi ja sen edeltäjä on muutaman kerran onnistunut yhyttämään kysynnän ja tarjonnan. Jo vuosia sitten Pauli sai pussihousupuvun, kun kertoi etsivänsä sellaista. Ja Eki on tehnyt muutamat kaupat eli myynyt housuja ja saappaita blogin kautta muodostuneen verkoston kautta. Viimeisin onnistunut kohtaaminen oli loppuvuodesta, kun Armas kyseli sen lehmänostajantakin perään. Takin haltija tostesi käytön olevan niin vähäistä, että takki päätyi lopulta Armakselle ja ihan ahkeraan arkiseen käyttöön.

Olen tässä viime aikoina tarjonnut tuolla netissä sellaista vanhaa autoilijantakkia 50-luvulta. Vaan ei ole tärpännyt. Ongelmana on varmaan aiankin koko. Se on melko pieni. Sopinee alle 170 senttiselle miehelle. Ja sellaiset alkavat loppua hiljalleen.... !? Tuolla se on komerossa ja odottaa edelleen  tulevaa omistajaansa - annan sen tarvitsevalle ihan toimituskuluja vastaan. Sitten mulla on yksi melkoinen aarrekin. Pussihousupuku 50-luvulta - Turon valmistama käyttämätön, kokoa 50 ja väri on vihertävä. Siitä on juttuakin tällä palstalla ollut.(Toukokuulla 2015 "Kolmen Leijonan Diakonaali") Nyt olen jopa valmis luopumaan siitä - vaan en ihan halvalla, maksoinhan itse siitä aikanaan melkoisesti. Jos jotain kiinnostaa niin ota yhteyttä !!

Ai, niin. Anonyymi vinkkasi tuossa edellisen jutun kommenttikentässä Varustelekassa myytävistä belgialaisista sarkaisista pussihousuista. Käykääpä katsomassa - edulliseen hintaa, hyvää laatua - luulisin. Tuommoisia ei useasti enää ole saatavilla.

Hyvää alkanutta vuotta !

 Autoilijantakki 50-luvulta -- koko ehkä 48 -- kunto on aika hyvä. Hihan pituus n 60 cm hartiasta.

 Klingendahlin diakonaalia - 100 % villaa
 Valimistaja Karhu-Puku Oy Turku
Lehmänostajantakki uudella omistajalla. Näyttää olevan aivan sopiva koonsa puolesta. Ja uusi omistaja on tyytyväinen. Joskus tarjonta ja kysyntä kohtaavat onnistuneesti.
      

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Joulu on perinneihmisen todellinen Juhla

Joulu on tosiaan aivan mainio juhla perinteiden vaalijan kannalta. Itse olen perheeni kanssa vaalinut joulun perinteitä todella hartaudella. Useat jo lapsuuden kodista tutut tavat ovat seuranneet omaan perheeseen ja edelleen omille lapsille. Noiden tuttujen perinteisten laatikoiden (porkkana ja lanttu) rinnalla on yksi sellainen joka ei ole aivan joka perheen joulussa. Kuuma kinkku. Eli joulukinkku paistetaan aattona. Siis niin ,että ruokailu aloitetaan silloin, kun kinkku on kypsä. Kerta vuoteen syödään kuumaa kinkua suoraan uunista. Näin tehtiin aikoinaan lapsuuteni kodissa, on tehty meillä ja nyt huomaan, että omat lapset oat vienet tämän tavan omiin koteihinsa.

Perinteisen Joulun toivotukset kaikille palstan lukijoille !!
Ja tavaksihan on tullut liittä ainakin yksi kuva tähän mukaan. Tällä kertaa se olkoon joululukemiseksi hankkimastani kirjasta Puusuksia Suomesta (Timo Siukonen). Suksitehdas Vimpelissä 1930-luvulla.

perjantai 9. joulukuuta 2016

Materiaalien muutokset

Edelliseen blogin juttuun tuli Anonyymiltä aika nappiin osuvaa kommenttia. On materiaalit huonontuneet. Siis ihan nuo vanhatkin. Tekokuituja on ympätty mukaan melkein heti kun nailon ja muut vastaatvat keksittiin. Minulla on yhdet Orvaisten diakonaalista valmistetu pussihousut. Oikein siististi, huolella tehty ja hyvänäköiset. Vyötärönauhassa on teksti "Finnish Design Oravaisten villaa tekokuituvahv." ... Ei siinä ole mainintaa mitsä tekokuitua on..oisko vaikka teryleeniä. Tuosta tekokuidusta johtunee varmaan se. että prässit pysyvät oikein hyvinä. Siis pysyvät ryhdissä. Niinhän ne suorat housut (ns. kulmahousut) aikaoinan, kun olivat teryleeniä, niin prässit pysyi ja pysyi, vaikka housun persaukset alkoivat kiiltää käytössä, mutta prässit ei olleet moksiskaan.

Sitten minulla on sarkapuku - hankittu joskus 80-luvun loppupuolella. Se on tumman vihreätä sarkaa. Vaan aika löysää eli ei kovin tuulenpitävää. Silloin sanottiin, että se olisi italialaista... teidä häntä. Puku on kotimaista tekoa. Valmistajan merkki oli Lagopus. Kyllä ne ihan hyvät oli käytössäja tulipa niitä käytettyäkin aika paljon. Sitten jossain elämän vaiheessa paino nousi sen verran, että ne jäivät unohduksiin. Nyt on taas kuithunut niin, että puku sopii päälle. Ne on kuitenkin jo sen ajna tuotetta, että sisäsaumasta löytyy lappu, jossa kerrotaan materiaali. Ja ei liene yllätys, että on muutakin kuin villaa.Otin kuvan tuosta .....
Siis villa, nylonia ja muita kuituja !!

Puvussa on nahkavahvikkeet. Takissa olkapäillä ja housuissa polvissa sekä persauksessa
Pari pientä mainiota yksityissohtaa löytyy. Nuo housujen edessä olevat nahkavahvikkeet jatkuvat polven yli, niin, että ne voi jättää saapaiden varsien päälle - ei mene lumet saappaisiin. Ja takissa on edessä avonaiset taskut, jotka on vuorattu teddyllä - kiva lämmitellä käsiä. Mutta melkosen leprua "sarkkaa ne on. 

Jostain kuulin kerran, että tänä päivänä tiivistä hyvää villakangasta (siis oikeata villaa tai diakonaalia) ei enään valmisteta juuri missään. Ja se kallista, liian kallista, jotta kuluttajat ostaisivat siitä tehtyjä vaatteita. Taisi olla Taivalkosken kaupassa aikanaan, mistä tuon kuulin, kun ihmettelin, että nissa uustuotannon pussihousuissa on villaa 65 % ja polyesteriä 35 %. Niin se vaan on, että laatu laskee. Villaan kun laitetaan tekokuituja, niin tuppaa käymään niin, että kangas nyplääntyy. On mulla ollut jokunenkin "villapaita", jotka ovat hetken käytön jälkeen olleet aivan täynnä semmosia kuitupallosia, joita on sitten kiva nyhdätä joutoaikoina pois. --- siis akryyliä seassa varmaan puolet. 

Onneksi nykysin valmistajien on laittetava merkintä vaatteeseen käytetyistä kuiduista - tosin vain niistä joiden määrä on 5 % tai yli. 

 Suosittelenkin, että kannattaa katsella kirpputoreilla vanhoja vaatteita, jotka on tehty kunnon materiaaleista. Ja jos sitten joko itse tai tuttava lähipiiristä osaa ommella niin niistä voi duunata mieleisen mallisia vaatteita.
  

tiistai 22. marraskuuta 2016

Pukeutuminenkin on ympäristökysymys

Pikku hiljaa tutkimukset tuovat uutta tietoa materiaaleista, joita käytetään vaatteissa. Niiden vaikutus ympäristöön ei rajoitu ainoastaan valmistukseen, vaan myös käyttöön ja huoltoon. Uudet kuidut ovat vallanneet alaa syrjäyttäen perinteiset villan, puuvillan ja pellavan sekä nahan ja silkin. Sehän on aika yleisessä tiedossa, että esim. puuvillan viljelystä koituu melkoisia ympäristöhaittoja. Siis vaikuttaisi siltä, että uudet materiaalit olisivat parempi valinta. Vaan kaikki ei ole niin yksinkertaista.

Uusia materiaaleja voisi kuvata yhdellä termillä - synteettisiä muovikuituja. Lähes kaikki kuuluvat tuohon ryhmään - polyesteri, polyamidit, polypropyleenit jne... (Nylon, Lycra, Elastan, ynnä monet muut tuotenimet). Viskoosi on sellupohjainen synteettinenkuitu -  yksi harvoista jota ei lasketa muoveihin.

Kuten kaikki ovat varmasti havainneet, niin kotosalla pölyä kerääntyy aika äkkiä. Ja eniten sellaisiin tiloihin, joissa käsitellään vaatteita. Pukeudutaan ja riisuudutaan. Tuo pöly on suurelta osin vaatekuituja - epäilen minä. Vaatteiden kuidut katkeilevat käytössä. Ja pestessä myös nuo kuidut katkeileivat ja katkenneet kuidut irtoavat joutuen pesuveteen. Jossain vaiheessa pesukoneissa oli nukkasihti, jonka tarkoituksena oli keräillä tuota nukkaa. Nyt ne on poistuneet käytöstä - ymmärtääkseni.

Kemia-Kemi lehdessä oli artikkeli mikromuovista. Siinä kerrottiin kuinka tuota mikromuovia on jo havaittu sadevedessä - Pariisin lähellä tehdyissä mittauksissa todettiin yli 300 muovihiukkasta neliömetriä kohden eli Suur-Pariisiin sataa vuosittain kolmesta kymmeneen tonnia muovikuituja.
Tähän asti muovikuituja on tutkittu vain vesistöissä ja sielläkin pääasiassa valtamerissä. Nyt on alettu selvittää muovikuitujen määrää ja vaikutusta myös jätevesissä. Brittiläisen King's Collegen tutkimuksen mukaan muovia (siis synteettistä lankaa) sisältävä vaatekappale päästää joka pesukerralla yli tuhat muovihiukkasta viemäriin. . Nyt tutkijat yrittävät kehittää menetelmiä näiden päästöjen pudottamista vähintään 70 %:lla. On siinä hommaa. Ja kun ei vain kävisi niin, että "sutta pakoon ja karhu vastaan" .

Nuo muovihiukkaset on todettu haitallisiksi vesistöissä ja esim ahvenien kohdalla niiden on todettu haittaavan ahventen kasvua ja kykyä haistaa petokalat. Kasvun hidastuminen johtui ruokahalun heikkenemisestä. Tutkimuksessa käytettiin 24-27 nanometrin muovihiukkasia. Siis todella pieneksi jauhautunutta kuitua. Nyt Suomessa on meneillään tutkimus mikromuovien esiintymisestä makean veden ekosysteemissä. Joten parin vuoden kuluttua kuulemme varmasti uutisia "vaatekuiduista järvissämme ja joissamme". Sillä ei nuo mirkokuidut puhdistamolle jää ...

Miten tämä liittyy blogiini ? No, tottahan toki liittyy ja todella kiinteästi. Perinteiset kuidut vaatteissamme ovat näet biohajoavia. Kyllä nekin katkeilevat käytössä - pölyävät ja pesuvedessä on nukkaa vaikka kuinka. Mutta ne eivät aiheuta ympäristölle ongelmaa - ekosysteemissä on monen monta pientä ötökkää, jotka pystyyvät käyttämään nuo kuidut ravinnokseen - niin vedessä kuin maalla.
Siis jos pukeudutaan villaan, silkkiin, puuvillaan ja pellavaan tai nahkaan, niin eipä tarvitse vaateiden pölyttämisen ja pesemisen takia suurta tuskaa kantaa. Ympäristöteko - tämä perinnepukeutuminen !!

Tässä vaan ihan pieni pinta raapaisu asiaan. En laita edes tieteellisiä viitauksia tähän - ei tuossa Kemia-Kemi lehdessäkään ollut. Ja artikkeli sinänsä keskittyi hyvin paljon tuohon ison skaalan ongelmaan eli muoviroskien hajoamiseen hankautumisen yms kautta mirko- ja nanohiukkasiksi. Minä nappasin siitä tuon pölyn ja pesun tuottaman mikro- ja nanohiukkasosuuden.

  Tuskin on muovia vaatteissa noilla kuvan henkilöillä. Herralla on villapaita. nahkatakki, pussihousut  diakonaalia, ja nahkasaappaat. Kuva on jostain 30-luvulta ja kaappasin sen Pornaisten kirjaston sivuilta. Rouvalla puuvillaa ja pellavaa.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Reippaan miehen asu

Netistä löysin vanhoja Anttilan mainoksia. Siitä tuo otsikko.

Vuodelta 1957 Anttilan mainos


Reippaan miehen asu SAAPASHOUSUT. Valmistettu Klingendahlin I, II tai III diakonaalista sekä Oravaisten korkeauokkaisita kankaista. Korkeamman hintaluokan housuissa on erikoisvahvistetut saumat, haaaravuori ym Anttilan ainut laatuisilla hinnoilla alk. 1750:-

Ja vuoden 1962 kuvastossa on tarjolla myös SAAPASHOUSUJA

Tuote 5. Kestodiakonaali saapashousut. Valmistettu tunnetun verkatehtaan nylonsekoitteisesta kestodiakonaalista. Mainiot käyttöhousut ja siistit pyhähousut. Suurostomme ansiosta erittäin huokealla. Väri tumman harmaa. Koot 48-56. Vain 2290:-

Tuote 6. Sarkasaapashousut. Valmistettu lujasta ja lämpimästä kultamitalin saavuttaneesta Oravisten Verkatehtaan housusarasta. Väri tumman harmaa. Koot 46-54. Alennushinnalla 2490:-

Joo. Nyt kiireesti Anttilan loppuunmyyntiin - jos vaikka olis vielä vanhaa varastoa. Nuo hinnat mahtavat kyllä olla vanhaa markkaa -- :-)